Ekan viikon kuulumisia

Morjesta poytaan taas

Hieman aiottua myohemmin nyt paasen kirjoittamaan, mutta ehkapa teksti/viikko on kuitenkin meikalaiselle jo ihan kohtalainen saavutus..

Enivei, nyt on siis jotakuinkin viikko Monterreyssa pyoritty ja monenmoista jo ehditty nahdakin. Ekasta hyisen kylmasta yosta lahtien menoa voisi kuvailla aika nousujohteiseksi kaikin puolin. Nyt on sangyssa Wal-Martin halvimmat kukkalakanat ja overisiisti Spider Man -huopa.  Can't go wrong with that!  Sain kamppikseksi 20-vuotiaan kaverin Jenkeista, North Carolinan yliopistosta. John on aivan superrento tyyppi ja on kylla aivan mahtavaa, etta valilla saa puhua muutakin kuin espanjaa. Oman espanjan kielen taidon kanssa kun on viela vahan hakemista..

Enivei, ekan kokonaisen paivani Monterreyssa vietin enimmakseen italialaisen tyton, Flavian kanssa, joka saapui samana iltana Monterreyhin. Kavimme vaihtokoordinaattorin ja muutaman muun kansainvalisen toimiston henkilokunnan tyyppien luona hoitamassa asioita. Enimmakseen Flavia siis kyseli sujuvalla espanjallaan kaikkea mahdollista kurssimahdollisuuksista tyoharjoitteluista ym., itse olin lahinna totaalisen pihalla ja koitin hymyilla ja nyokytella vieressa. Kielitaidon suhteen taytyy kylla sanoa, etta paljon kehitysta on onneksi tapahtunut viikon aikana. Eka paiva oli kokonaisuutena melko stressaava, kun kaikkea joutui kysymaan moneen kertaan eika siltikaan meinannut ymmartaa kaikkea.

Kamppikseni John Perkinson saapui (jos muistan oikein) toisena paivana joskus iltapaivalla. Johnin Wal Mart -reissun jalkeen vietimme iltaa asuntolan kattoterassilla parin cervezan merkeissa muiden vaihtareiden kanssa. Kattoterassi on aivan jaatavan siisti; Kahdessa tasossa on muutama kymmenen tuolia, muutama aurinkotuoli, hiiligrillit ja aivan mielettomat nakymat kaupungin yli ja ymparoiville vuorille. Joka tapauksessa, sisatiloihin siirtymisen jalkeen Johnin mukanaan tuomat musakamat alkoivat houkutella porukkaa asunnollemme. Illan aikana paikalla oli n. 20 eri tyyppia mm. Argentiinasta, Italiasta, Ranskasta, Espanjasta, Meksikosta... Ei ollenkaan hullumpi alku siis.. Seuraavan illan kattoterassi-illanvietossa taisikin sitten olla reilu 30 henkea ympari maailman.. Periaatteessa varmaan aika perus vaihtarimeininkia, mutta mukava kuitenkin asua siella, missa tapahtuu.

Perjantaina oli yliopiston tutustumispaivan vuoro. Paivaan kuului paljon yleista infoa yliopistosta, kaupungista, ulkoilma-aktiviteeteista ymparoivilla vuorilla, kiertoajelu kaupungilla ja poseeraamista n. 1500:aan valokuvaan.. Jouduinpa myos haastateltavaksi paikallistelevisioon ja tietenkin espanjan kielella. Onneksi kysymykset pysyivat melko perustasolla, joten ehkapa ne ymmarsin ja jotain jarkevaa sopersin vastaukseksi. Sorry, tuskin laitan koskaan esille linkkia haastatteluun! :D

Lauantai-illan vietimme Ainon, Sannan, Flavian ja Anan(espanjasta) kanssa kolmen pian Kanadaan tutkijavaihtoon lahtevan paikallisen kaverin laksiaisjuhlissa. Ilmaista juomaa, hyvaa musaa siistissa baarissa. Negatiivisena asiana pakko sanoa, etta savuttomiin baareihin tottuneena pieni baari taynna tupakoivaa porukkaa oli hieman rankkaa silmille ja aanelle. Sunnuntaina paasimme vierailemaan yhden vaihtoon lahtevan kaverin, Yonathanin kotona viela yksissa laksiaisjuhlissa. Talo oli taynna sukulaisia, perhetuttuja, kavereita ja koko perhe oli paikalla. Kaikenkaikkiaan tunnelma oli lamminhenkinen. Tallaista toivoisi kylla Suomeenkin enemman. 

Alkoivathan ne opinnotkin tosiaan. Ohjelmassa on talla hetkella espanjan kielta, Meksikon historiaa ja kulttuuria, kansainvalisia suhteita, markkinointia ja globalisaatio-kurssi, jonka todennakoisesti pudotan pois. Olin tanaan ensimmaisella luennolla ja tilanne oli jokseenkin mielenkiintoinen: luokassa oli n.25 tummahipiaista ja -hiuksista meksikolaista ja mina. Esittelykierroksen edetessa kohdalleni porukka ikaankuin herasi horroksesta ja kaikki katseet kaantyivat minuun. Opettaja olisi halunnut keksia minulle jonkun helpomman lempinimen, kun omani kuulemma oli vaikea lausua. Onneksi luokasta loytyi yksi hyvaa englantia puhuva kaveri, joka kaansi minulle pari juttua, jotka menivat opettajan puheesta taysin ohi. Jokseenkin kuumottava tilanne. Syy kurssin lopettamiseen ei kuitenkaan ole tuo, vaan se etta kansainvaliset suhteet -kurssi on jotakuinkin samanlainen sisalloltaan ja saan sen todennakoisemmin hyvaksiluettua.

Kaikenkaikkiaan viikko on ollut todella mukava ja se vaha, mita tasta isosta kaupungista on ehtinyt nahda, vaikuttaa todella mielenkiintoiselta. Asuntola on taynna opiskelijoita ja yleinen henki taalla on todella hyva. Kaikki ovat ystavallisia toisilleen ja porukka haluaa tehda asioita yhdessa. Espanja tuntuu sujuvan paiva paivalta paremmin ja muihinkin erilaisuuksiin alkaa tottua ja niista jopa alkaa pitamaan. 

Tana aamuna matkalla yliopistolle, ramisevan ja pomppivan bussin kulkiessa pitkin koyhemman asuinalueen kuoppaisia teita, ajattelin etta voihan tosiaan olla, etta meksikolainen aikakasitys, ymparilla vallitseva "luova kaaos" ja muut seikat osoittautuvat omaksi sielunmaisemaksi. 

Sopisivat ainakin omaan tapaani hoitaa asioita..